Pilates lajina

Pilates on monipuolinen liikuntamuoto. Sen avulla voidaan kehittää voimaa, kestävyyttä, liikkuvuutta, kehonhallintaa sekä kehotietoisuutta ja koordinaatiokykyä. Pilates parantaa ryhtiä: kun kehon niveliä ja lihaksia opitaan käyttämään tasapuolisesti, liian aktiiviset lihakset rentoutuvat ja keskivartalon lihakset yhdessä ryhtiä tukevien lihasten kanssa vahvistuvat.

Omassa ohjauksessani keskityn liikesarjoihin, jotka kehittävät kehonhallintaa, parantavat nivelten liikkuvuutta ja lisäävät kehon hyvinvointia.
Hyvän käsityksen pilateksesta saat katsomalla tämän Suomen Pilates Yhdistyksen teettämän videon

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Minun tieni pilatekseen

Kuulin ensimmäisen kerran pilateksesta parikymmentä vuotta sitten itämaisen tanssin tunnilla opettajan mainitessa, että jotkut tekemistämme alkulämmittelyliikkeistä olivat nk. pilatesliikkeitä. Joitakin vuosia myöhemmin kävin sitten kehonhuoltotunneilla, joiden yhteyteen oli sisällytetty pieni osuus pilatesta ja sen hengitystekniikkaa. En suuremmin innostunut pilateksesta ja koin nuo hengitysharjoitteet ikävinä, koska ylipäätään en halunnut harrastaa lajia, jossa määriteltäisiin, miten ihmisen pitää hengittää.

2000-luvun alussa minulla diagnosoitiin lonkan nivelrikko. Diagnoosia edelsi pitkä ja kivulias jakso, jonka aikana edelleen harrastin aktiivisesti rakastamaani itämaista tanssia, mutta usein kipulääkkeiden voimalla. Jarruttelin lääkäriin menoa ja taisin lukea läpi kokonaisen fysiologian kirjan päästäkseni selvyyteen, mistä voivat johtua reiden sisäpinnassa tuntuvat voimakkaat kivut. Mennessäni lääkäriin olinkin jo melko varma siitä, mikä oli vaivan nimi, mutta elättelin kuitenkin pientä toivoa, että kyseessä ei kuitenkaan olisi nivelrikko. Röntgenkuvat kertoivat kylmän totuuden ja siinä kuvauspöydällä maatessani laskin jo mielessäni kuinka monesta liikuntalajista joutuisin nivelrikon myötä luopumaan. Yllätyksekseni lääkäri ilmoittikin, että nyt nimenomaan pitäisi alkaa liikkua entistä enemmän, mutta lajien suhteen olisi kuitenkin tehtävä pieniä rajauksia. Sain vielä reseptinkin mukaani, mutta vasta kadulla luin tarkemmin, mitä siinä oli määrätty: Olin saanut vaivoihini pelkkää Buranaa. Vain vähän vahvempaa kuin se, mitä apteekista saa ilman reseptiä.

Nivelrikko äityi entistä pahemmaksi, ja päivärytmissäni jouduin ottamaan tarkasti huomioon lääkkeiden vaikutuksen; kipulääke alkoi vaikuttaa noin puolen tunnin kuluttua sen ottamisesta ja vaikutus kesti maksimissaan tunnin. Tällä jaksotuksella selviydyin työmatkoista ja muista välttämättömistä menoista. Purkaessani turhautumistani hyvälle ystävälle suositteli hän vanhan äitinsä käyttämää kiinalaista akupunktiolääkäriä. Meninkin tuon lääkärin vastaanotolle ja akupunktion vaikutus tuntui heti. Vaikutus ei kuitenkaan alussa kestänyt neljää tuntia kauempaa, mutta muutaman kuukauden viikottaisilla hoitokerroilla lonkkanivelen tulehdustila lopulta rauhottui. Pääsin taas liikunnan pariin, mutta aloin suhtautua varauksella esim. tanssiin, jossa lonkkanivel joutuu välillä suureenkin rasitukseen. Vähän kokeilumielessä menin työväenopistoon ensimmäisille varsinaisille pilatestunneille. Ohjaajani oli venäläissyntyinen vanhan koulukunnan naisihminen, joka selvästi oli perehtynyt aivan oikeaoppiseen pilatekseen. Etenimme hitaasti ja hartaasti keskittyen alussa vain muutamaan liikkeeseen. Tunnit tuntuivat toisinaan pitkäveteisiltä, mutta ainakaan ne eivät huonontaneet oloani, jos eivät sitten parantaneetkaan. Ohjaus oli kuitenkin yksilöllistä ja tarkkaa, minkä johdosta tunnit olivat myös hyvin suosittuja.

Työvenopiston pilateskurssin jälkeen ostin kuntosalikortin ja aloinkin käydä salin tarjoamilla pilatestunneilla. Ohjaajien joukko oli kirjavaa, ja mielessäni alkoi vähän hämärtyä, mitä oikein on pilates. Joskus tunsin omassa kehossani joidenkin liikesarjojen olevan haitallisia ja aloin epäillä joko liikkeen tai ohjaajan soveltuvuutta. Kuntosalitunneilla ryhmät ovat usein suuria, ja ohjaajilla on harvoin aikaa yksilölliseen ohjaukseen. Näin asiakkaalle jää itselleen vastuu siitä, tekeekö hän liikkeen oikein ja miten se hänelle soveltuu.

Viimein sitten ohjaajakseni osui henkilö (Marko Kuukasjärvi), joka oli myös fysioterapeutti. Hänen tunneillaan jotakin tehtiin täysin oikein, sillä kehoni alkoi voida entistä paremmin. Rauhallisesti tehdyt liikkeet voimistivat lonkkaniveltä ja pääsin entistä syvemmälle kehon eri lihasten hallintaan. Aloin innostua pilateksesta enemmän, ja vilpitön halu saada muutkin löytämään pilateksen voima ja ihanuus saivat viimein hakeutumaan pilatesohjaajakoulutukseen. PilatesHealth-ohjaajakoulutuksen I tasolla taitavat opettajani Heikki Lempiäinen ja Minna Määttä johdattivat sitten vielä yksityiskohtaisemmin pilateksen saloihin, avarsivat ymmärtämään, miten suuri kakku pilates lajina ja elämäntapana onkaan ja millainen suhde lajiin on luotava, jos sitä haluaa ammattimaisesti ohjata.

Nyt, kun olen tehnyt pilatesta säännöllisesti useamman vuoden ajan, en ole kärsinyt nivelrikosta juuri lainkaan. Ainoastaan satunnaiset raskaat kantamukset tai tavallista pidemmät lentokoneessa istutut matkat saavat lonkkani hetkeksi äitymään. Mutta nuokin kivut häipyvät muutamalla hoitavalla pilatesharjoitteella.

Omassa ohjauksessani pyrin mahdollisimman hyvin huomioimaan tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien rajoitteet ja laajennan myös koko ajan tietämystäni tästä. Ihan kunnolla sitä on tarjolla ensi marraskuussa, kun opintoni jatkuvat PilatesHealth II ja III-tasojen ohjaajaksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti